58. Talonvaltaukset Espanjassa – aiheellinen vai liioiteltu pelko?

Okupa-ilmiö herättää Espanjassa voimakkaita tunteita ja näkyy mediassa usein dramaattisina otsikoina. Mutta miten talonvaltaukset todellisuudessa tapahtuvat, kuinka yleisiä ne ovat ja ennen kaikkea: onko maassa turvallista omistaa asunto?

Moni ulkomaalainen – ja tietysti paikallinen – pelkää Espanjassa talonvaltaajia. Espanjassa ilmiö kulkee nimellä okupa. Se tulee sanasta ocupar, eli vallata, miehittää tai asuttaa.

Mutta mikä tämä ilmiö oikeastaan on? Olet ehkä kuullut tarinoita siitä, miten kuka tahansa voi vaan tunkeutua toisen kotiin ja jäädä sinne asumaan, eikä tätä talovaltaajaa saada pois muuten kuin pitkän, kalliin ja stressaavan oikeusprosessin päätteeksi.

Onko asia todella näin?

Toisaalta on, toisaalta ei.

Talonvaltaukset Espanjassa – kolme eri kategoriaa

Puhekielessä “okupa”-sanaa käytetään Espanjassa melko huolettomasti ilman, että aina tarkennetaan, mistä tilanteesta oikeastaan puhutaan. Sanaa käytetään usein yleisterminä kaikille tapauksille, joissa joku oleskelee tai asuu toisen omistamassa asunnossa ilman lupaa. Lain näkökulmasta ei ole kuitenkaan sama, onko kyse tyhjillään olleen asunnon valtauksesta, kotirauhan rikkomisesta vai vuokrasuhteeseen liittyvästä ongelmasta.

Se, minkälaisesta "valtauksesta" on kyse, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten viranomaiset voivat toimia ja millä keinoin omistaja voi tilanteeseen puuttua.

1. Tyhjän asunnon valtaus eli USURPACIÓN

Niin sanottu “okupa” viittaa juuri siihen pelättyyn talonvaltaukseen, jossa joku valtaa tyhjillään olevan asunnon. Usein nämä vallatut asunnot ovat pankkien haltuun päätyneitä kohteita tai suurten sijoitusyhtiöiden omistamia asuntoja, jotka seisovat tyhjillään. Tyypillistä on, että asunto on ollut vailla asukasta jo pidemmän aikaa. Harvemmin kyse on yksityisten ihmisten aktiivisesti käytössä olevista kodeista.

Jos vallattu asunto on yksityishenkilön omistuksessa, sekin on usein ollut pitkään tyhjillään – esimerkiksi siksi, että asunto on jäänyt perinnöksi useammalle sisarukselle eikä sen käytöstä ole vielä päästy sopuun, tai perintöprosessi on yhä kesken ja tilanne on juridisesti epäselvä. Yhteistä näille tapauksille on se, että asunto on ollut jostain syystä pitkään käyttämättömänä ja ilman valvontaa.

Tälle tyhjillään olevan asunnon valtaamiselle on Espanjan lainsäädännössä oma juridinen terminsä: usurpación. Tämä on se sana, jota asianajajat ja viranomaiset käyttävät puhuessaan varsinaisesta okupa-tilanteesta.

Usurpación on rikosnimike Espanjan rikoslaissa (Código Penal), ja se tarkoittaa toisen omistaman kiinteistön tai asunnon luvatonta haltuunottoa, kun kyseessä EI ole kenenkään varsinainen koti.

2. Kotirauhan rikkominen, eli ALLANAMIENTO DE MORADA

Espanjassa kodiksi määritellään tila, joka on henkilön tai perheen yksityistä asuintilaa. Tämä ei tarkoita pelkästään vakituista asuntoa, vaan kodin suojan piiriin kuuluu myös perheen käytössä oleva kakkoskoti tai loma-asunto. Tässä yhteydessä käytetään termiä morada, jolla viitataan nimenomaan asuttuun kotiin – eli tilaan, joka on osa jonkun yksityistä elinpiiriä, oli kyseessä sitten vakituinen koti tai säännöllisesti käytössä oleva lomakoti.

Lain näkökulmasta kakkoskoti nauttii siis kotirauhan suojaa, vaikka siellä ei asuttaisi ympäri vuoden. Tässä on olennainen ero verrattuna esimerkiksi pankin tai sijoitusyhtiön omistamaan asuntoon, joka seisoo tyhjillään ilman elämän merkkejä tai säännöllistä käyttöä. Kun joku tunkeutuu toisen ihmisen kotiin tai selkeästi käytössä olevaan kakkoskotiin tai loma-asuntoon, kyse ei ole “okupa”-tapauksesta, vaan allanamiento de moradasta, eli kotirauhan rikkomisesta.

Allanamiento de morada on Espanjassa selkeä rikos. Tällaisissa tilanteissa poliisi voi puuttua asiaan nopeasti ja poistaa tunkeutujat asunnosta välittömästi. Käytännössä, jos joku murtautuu kotiisi tai kakkoskotiisi, asiasta kannattaa ilmoittaa poliisille heti ja nimenomaan sanoa, että omaan kotiin – omaan moradaan – on tunkeuduttu. Vaikka kyse olisi loma-asunnosta, se nauttii lain suojaa kotina.

Juuri tämä skenaario – että joku tunkeutuu lomakotiin ja jää sinne asumaan – on monen ulkomaalaisen suurin pelko Espanjassa. Todellisuudessa tällaiset tapaukset ovat melko harvinaisia, ja lisäksi ne ovat lain silmissä täysin eri asia kuin varsinainen tyhjillään olevan asunnon valtaus eli usurpación.

3. INQUIOKUPA eli vuokra-okupa

Kolmas, ja ehdottomasti yleisin, riesa asunnon omistajille on kuitenkin niin sanottu inquiokupa. Tällä epävirallisella termillä tarkoitetaan vuokralaista (inquilino), joka jää asuntoon maksamatta vuokraa.

Tässä tilanteessa asunnossa asuvalla henkilöllä on laillinen oikeus asua asunnossa, koska hänellä on voimassa oleva ja pätevä vuokrasopimus – vaikka hän jättäisikin vuokrat maksamatta. Lain silmissä vuokralainen on siis edelleen omassa kodissaan.

Tästä syystä asunnon omistaja ei voi mennä asuntoon väkivalloin, omilla avaimilla tai millään muullakaan tavalla vain heittääkseen vuokralaisen ulos ja vaihtaakseen lukot, sillä silloin omistaja itse syyllistyisi toisen kotirauhan rikkomiseen.

Asunnon omistajalle jää käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi aloittaa laillinen häätöprosessi oikeusteitse, ja niin epäoikeudenmukaiselta kuin se monesta tuntuukin, tämä prosessi voi Espanjassa kestää pitkään.

Miten talonvaltaaja häädetään?

Kun joku valtaa tyhjillään olevan asunnon (usurpación) ja ehtii asettua sinne asumaan, poliisi ei useimmiten voi poistaa valtaajia paikan päällä pelkän omistajan pyynnöstä. Tilanne katsotaan riita-asiaksi, jossa omistajan ja asunnossa asuvien kertomukset ovat vastakkain. Asunnon takaisin saaminen edellyttää rikosilmoitusta ja oikeusprosessin käynnistämistä.

Käytännössä omistajan on palkattava asianajaja, toimitettava todisteet omistuksesta ja laittomasta haltuunotosta, ja odotettava tuomioistuimen päätöstä häädöstä.

Laki on lopulta omistajan puolella, mutta prosessi on hidas, byrokraattinen ja usein kallis. Häätö voi kestää kuukausia ja pahimmillaan jopa vuosia, osin siksi että usurpación on rikoslaissa lievä rikos (delito leve) ja osin siksi, että oikeuslaitos on monin paikoin ylikuormittunut.

Jos haluat tietää lisää talonvaltauksista Espanjassa, kuuntele koko podijakso. Jaksosta selviää muun muassa:

• Miten yleisiä talonvaltaukset ovat

• Missä talonvaltauksia on eniten

• Miten talonvaltausta vastaan voi varautua

• Miten vuokranantaja voi turvata vuokratulon

• Uskaltaako Espanjassa omistaa asuntoa

Jakson voi kuunnella ilmaiseksi esimerkiksi Spotifyssa: 58. Talonvaltaukset Espanjassa – aiheellinen vai liioiteltu pelko?

Seuraa podcastia Instagramissa: Arkea ja aurinkoa

Anna palautetta: Palautelomake

Jaa jakso myös kaverille tai perheenjäsenelle, joka on kiinnostunut Espanjasta!