56. Onko Espanjan kahvi sinusta pahaa? – Tässä syy

Moni suomalainen väittää, että espanjalainen kahvi on pahaa. Jopa niin pahaa, että juhlamokkapaketti kulkee matkalaukussa mukana Espanjaan asti. Mutta mistä tämä maine oikein tulee?

Kun muutin Espanjaan, olin teenjuoja. Jostain syystä, ehkä uteliaisuuttani, maistoin paikallista kahvia, ja totesin sen olevan ihan hirveää myrkkyä.

Mutta pian jo halusin toisen kupin!

Espanjalainen kahvi jakaa mielipiteitä, se on selvää. Moni suomalainen on sanonut minulle suoraan, että kahvi Espanjassa on kamalaa. Ja tottahan se on: Espanjassa on pahaa kahvia. Se on pistävää, kitkerää ja väriltään sameaa.

Tämän kahvin nimi on torrefacto. Tai siis paremminkin: Kyseessä on torrefacto, jota myydään kahvina. Toinen nimi tälle samalle, ala-arvoiselle kuralle on café de mezcla.

Torrefacto – Espanjan kahvin korvike

Torrefacton taustalla on espanjalainen liikemies José Gómez Tejedor, joka patentoi vuonna 1901 uudenlaisen kahvinpaahtomenetelmän. Menetelmässä kahvipavut paahdetaan sokerin kanssa. Tosin ideaa hän ei itse keksinyt, vaan toi sen Etelä-Amerikasta Espanjaan ja rekisteröi sen omiin nimiinsä. Kuubassa ja Meksikossa kaivostyöläiset olivat huomanneet, että sokerin kanssa paahdettu kahvi säilyi pidempään. Sokeri muodostaa pavun pintaan suojaavan kerroksen, joka hidastaa pilaantumista.

Teknisesti menetelmässä on etunsa: kahvi kestää paremmin kosteutta, tauteja ja varastointia. Lisäksi se on huomattavasti edullisempaa tuottaa. Kun kalliin kahvin sekaan lisätään sokeria, lopputuotteesta tulee halvempaa ja sitä on määrällisesti enemmän.

Ongelmana kuitenkin on se, että samalla kahvin maku, väri ja koostumus muuttuvat radikaalisti – ja monen (suomalaisen) mielestä täysin juomakelvottomiksi.

Torrefacto ei myöskään yleensä valmistu laadukkaasta arabica-kahvista, vaan robusta-lajikkeesta, jota pidetään yleisesti heikkolaatuisempana ja halvempana. Kun tähän yhdistetään sokeripaahto ja usein huonolaatuiset pavut, lopputulos on kaikkea muuta kuin nautinnollinen.

Sisällissodan perintö kahvikupissa

Torrefacton todellinen läpimurto tapahtui Espanjan sisällissodan jälkeen 1940–50-luvuilla. Maa eli pula-ajassa, ja edullinen, pitkään säilyvä kahvi oli käytännössä ainoa vaihtoehto. Kokonaiset sukupolvet kasvoivat torrefacton makuun, ja siitä tuli monille ”oikean” kahvin mittapuu. Puhdas arabiankahvi saattoi tuntua jopa liian laimealta.

Vaikka diktatuurin päätyttyä Espanjaan alkoi virrata parempia kahvilaatuja ja kansainvälisiä vaikutteita, kahvikulttuuri muuttui hitaasti. Torrefacton maku oli juurtunut syvälle, ja vielä tänäkin päivänä sitä löytyy vanhoista ja edullisista baareista – erityisesti paikoista, joissa kanta-asiakkaat ovat vuosikymmeniä saman tiskin ääressä kahvinsa juoneita paikallisia.

Espanjalla olikin pitkään maine yhtenä maailman huonoimmista kahvimaista. Tämä maine elää yhä sitkeästi, erityisesti vanhempien matkailijoiden mielissä, vaikka todellisuus on nykyään aivan toinen.

Espanjan kahvikulttuuri tänään

Nyky-Espanja on täynnä erinomaisia kahviloita, erikoiskahveja ja taitavia baristoja. Laadukas arabiankahvi, erilaiset paahdot ja huolella valmistetut espressot ovat arkipäivää täälläkin. Vaikka torrefactoa esiintyy yhä, se ei enää määrittele maan kahvikulttuuria.

Espanjalainen kahvi ei siis ole lähtökohtaisesti pahaa. Mutta jos et tiedä, mitä tilaat ja mistä, saatat päätyä juomaan kupillisen torrefacton makuista kahvihistoriaa.

Tässä jaksossa puhutaan myös:

• Kahvin historia Espanjassa ja maailmalla

• Espanjan kahvisanasto matkailijalle

• Espanjan kahvikulttuuri

Kuuntele koko jakso Spotifysta: 56. Onko Espanjan kahvi sinusta pahaa? – Tässä syy

Seuraa podcastia Instagramissa: Arkea ja aurinkoa

Anna palautetta: Palautelomake

Jaa jakso myös kaverille tai perheenjäsenelle, joka on kiinnostunut Espanjasta!