#013: Saanen olla eri mieltä – Suomiko maailman onnellisin maa?

Onko Suomi todella onnellisin maa? Espanja sijoittuu onnellisuusraportissa kauas Suomen taakse, mutta Espanjan yhteisöllisyys ja aurinko tuovat jotain, mitä raportti ei mittaa. Mitä muuta maailman onnellisuusraportti ei kerro?

Hyvä onnellisen Suomen kansalainen, 20. maaliskuuta 2025 vietettiin kansainvälistä onnellisuuden päivää, jonka YK lanseerasi vuonna 2012.

Samana päivänä julkaistiin myös World Happiness Report, maailman onnellisuusraportti, joka kokoaa dataa 147 maasta ihmisten hyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Kuten varmasti tiedät, Suomi on jälleen julistettu maailman onnellisimmaksi maaksi – jo kahdeksatta kertaa peräkkäin.

Minulla on raportti tässä edessäni, sillä tämä tulos herättää itsessäni kysymyksiä joka vuosi. Halusin perehtyä tarkemmin siihen, mistä suomalaisten onnellisuus raportin mukaan kumpuaa.

Alussa raportti mainitsee useasti lompakon palauttamisen todennäköisyyden eri maissa. Pohjoismaissa lompakko palautuu omistajalleen kaikkein todennäköisimmin. Mutta tekeekö se kenestäkään onnellista?

Raportti perustuu ihmisten omaan arvioon onnellisuudesta. Tässä kohtaa haluan mainita, että Suomi on selkeästi onnistunut juurruttamaan vahvasti ajatuksen siitä, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Itsekin uskoin tähän myyttiin – kunnes muutin pois ja näin toisenlaisen tavan elää.

Tämä ajatus olikin ensimmäisiä, jotka murtuivat Espanjaan muutettuani. Tajusin, että kyllä, Suomeen syntyminen on lottovoitto, mutta ehkä se varsinainen pääpotti on sittenkin jossain muualla – tai monessa paikassa yhtä aikaa! Suomi ei ole ylivertainen utopia, jota kaikkien tulisi jäljitellä, vaan yksi toimiva yhteiskunta muiden joukossa.

Espanjalla huono sijoitus

Espanja on tänä vuonna sijalla 38, eikä se ole muinakaan vuosina menestynyt kisassa. Ihmettelen sitä, mutten kiistä tulosta.

Tässä jaksossa haluan avata omaa näkemystäni onnellisuudesta – enkä todellakaan vähättele Suomen hyviä puolia. Niitä on lukemattomia. Itsekin kaipaan asioita, jotka Suomessa ovat itsestäänselvyyksiä, mutta Espanjassa eivät: jääkylmää hanavettä, mustikanpoimintaa hyttysparvessa ja ennen kaikkea saunaa.

Mitä on onnellisuus?

Mutta palatakseni raporttiin: eniten minua häiritsee siinä sana onnellisuus. Mitä se edes on?

Minulle onnellisuus tarkoittaa sitä, että elän omien arvojeni mukaisesti, ympärilläni on rakkautta ja toimivia ihmissuhteita, kuulun yhteisöön ja saan toteuttaa itseäni. En oikeastaan usko, että onnellisuutta voi saavuttaa; se on pikemminkin sivutuote siitä, että uskaltaa elää omannäköistä elämää.

Mahatma Gandhi on sanonut: "Happiness is when what you think, what you say, and what you do are in harmony." Vapaasti suomennettuna: Onnellisuus on sitä, kun ajatuksesi, sanasi ja tekosi ovat sopusoinnussa.

World Happiness Report ei kuitenkaan mittaa tätä. Sen sijaan mittarit ovat BKT, sosiaalinen tuki, terveiden elinvuosien odote, vapaus tehdä omia valintoja, anteliaisuus ja korruption taso.

Raportissa ei huomioida laisinkaan esimerkiksi itsemurhatilastoja (Suomessa kolme kertaa enemmän kuin Espanjassa), väkivaltatilastoja (Suomi jälleen korkeammalla) ja perheväkivaltaa (jonka tilanne Suomessa tunnetaan liian hyvin).

Jos siis onnellisuus tarkoittaa valtion tarjoamaa turvaa, vähäistä korruptiota ja korkeaa BKT:ta, Suomi loistaa. Mutta yksilön näkökulmasta nuo eivät kuulosta omaan korvaani kovin kattavilta onnellisuuden mittareilta.

Luin aiheesta jutun Hesarista, jossa Helsingin yliopiston tutkija Jennifer De Paola toteaa, että raportissa ei pitäisi puhua onnellisuudesta, vaan tyytyväisyydestä. Hän myös arvelee, että sana onnellisuus on valittu tarkoituksella herättämään huomiota – siis käytännössä klikkiotsikko.

Sen sijaan mielestäni Espanja voisi ihan hyvin olla onnellisuus-rankingin kärjessä! Tässä syitä, miksi Espanja voisi olla maailman onnellisin maa.

Espanja: aurinkoinen, iloinen ja yhteisöllinen maa

Aloitetaan ilmeisimmästä: ilmastosta. Aurinko, valo ja lämpö tekevät ihmeitä mielialalle. Serotoniini, dopamiini ja endorfiinit virtaavat, kun iho tuntee auringon, silmät näkevät kirkkauden, ja ulkona voi liikkua ympäri vuoden. Tätä ei voi täysin sanoin kuvailla, se täytyy kokea itse. Tosin jokainen suomalainenkin tunnistaa tämän fiiliksen. Se on se sama tunne, kun Suomessa koetaan ensimmäisenä aurinkoisena kevätpäivänä: koko maa ryntää terasseille ja pyöräbaanoille.

Muutinkin Espanjaan ennen kaikkea ilmaston perässä – tai oikeastaan Suomen säitä karkuun. Mutta se, mitä en osannut etsiä ja löysin silti, on elämänilo ja yhteisöllisyys, jotka ovat Espanjan ehkä parhaita tunnusmerkkejä.

Yhteisöllisyys näkyy päivittäisessä elämässä monin eri tavoin.

Espanjassa ei esimerkiksi ole tapana mennä lääkäriin yksin. Suomalaisena olen toki tehnyt niin, mikä on herättänyt ihmetystä. Lääkärissä kysytään usein ensimmäisenä, kenen kanssa tulit, ja saattaja pidetään ajan tasalla tilanteesta. Tavallista flunssaakin sairastaessa apua tarjotaan aina: joku hoitaisi lasta, ulkoiluttaisi koiraa tai kävisi kaupassa puolestani, jos vain tarvitsisin.

Myös surussa yhteisöllisyys näkyy. Kun ystävän perheenjäsen menehtyy, surunvalittelut esitetään kasvotusten, yleensä vuorokauden sisällä. Ruumisvalvojaisiin osallistutaan, vaikka ei olisi vainajaa tuntenutkaan – tärkeintä on olla läsnä ja osoittaa myötätuntoa omalle ystävälle.

Täällä toisia autetaan aina, jos vain voidaan. Koska valtio ei ole ensimmäisenä pelastamassa, perheeseen ja ystäviin turvaudutaan luonnostaan. Sosiaalisia suhteita on siis tärkeä ylläpitää.

Suomalainen siskoni on kutsunut tätä "sosiaaliseksi liimaksi" – täällä verkostoilla on todellista merkitystä, ja ne myös toimivat käytännössä. Sosiaaliset suhteet ovat elintärkeitä.

Lisäksi Espanjan ihana yhteisöllisyys näkyy siinä, että sinut tunnetaan kadulla. Espanjassa pienet liikkeet ovat edelleen arjen sydän, ja niissä asioidaan samojen ihmisten kanssa viikosta toiseen. Pikku hiljaa uudenkin tulokkaan naama tunnetaan lähikaupoissa ja kantaravintoloissa, ja se on todella mukavaa. Aika moni täällä lähikaupoissa tietää, että kuka on kenenkin lapsi ja kenelle mikäkin maahan tippunu huivi palautetaan.

Iloisuus ja rentous elämäntapana

Seuraava onnellisuustekijä Espanjassa on ehdottomasti yhteiskunnan iloisuus ja rentous. Tässä kohtaa annan hieman kritiikkiä sääntö-Suomelle.

Rakastan itsekin rauhaa, järjestystä ja harmoniaa, mutta annan yhden esimerkin, joka havainnollistaa havainnollistaa, miten Suomessa järjestyksen ihannointi menee joskus jo liiallisuuksiin. Muutama vuosi sitten kiersi netissä video, jonka useampi espanjalainen tuttu lähetti minulle ja kysyi kauhistuneina, onko tämä totta. Videossa huvipuistossa lapset ajavat törmäilyautoilla, mutta kiertävät kaikki samaan suuntaan törmäilemättä. Kuvatekstissä luki, että video oli Suomesta.

Koska olin käynyt kesälomalla Linnanmäellä poikani kanssa, pystyin vahvistamaan tämän uskomattomalta tuntuvan asian. Suomessa todella ajetaan törmäilyautoissa kaikki samaan suuntaan, eikä törmäily ole sallittua.

Tällaisia esimerkkejä on muitakin, ja nämä kokemukset ovat saaneet minut miettimään, milloin järjestystä alettiin arvostaa Suomessa hauskanpidon ja rentouden sijaan. Milloin joustamattomuus muuttui hyveeksi?

Perhe tekee espanjalaisen onnelliseksi

Mitä espanjalaiset itse sanovat onnellisuudestaan? Löysin vastauksen tutkimuksesta, jonka Madridin onnellisuusmuseo (Museo de la Felicidad) on tehnyt nyt kahtena vuonna. Tulokset julkistettiin vain pari päivää ennen YK:n maailman onnellisuusraporttia. Hyvä veto, Espanja!

Tutkimus perustui 13 000 viestiin, joissa espanjalaiset itse kertoivat, mikä tekee heidät onnellisiksi. Ykkösenä oli oma perhe, joka toi onnellisuutta 27 %:lle vastaajista. Ei sosiaaliturva, ei bkt, ei kraanavesi, vaan perhe, joka on perhekeskeisessä maassa tärkeä tuki ja turva. Tämä näkyy myös siinä, että espanjalaiset aikuiset palaavat vanhempiensa luo tarvittaessa, eikä sitä pidetä nolona.

Toiseksi onnellisuuden tuo ystävät ja kolmanneksi erityiset hetket. Tutkimuksessa huomautetaan, että henkiset asiat tuovat enemmän onnellisuutta kuin materiaalinen hyvinvointi. Täysin samaa mieltä!

Suomi vai Espanja?

Mutta kumpi on nyt sitten se onnellisin maa?

Ehkä kyse on näkemyseroista, joten sanotaan vaikka näin:

Olkoon Suomi virallisesti onnellisin maa. Kun Suomi juhlii kahdeksatta ykköspaikkaansa onnellisuusrankingissa astuen tyytyväisenä ajallaan tulevaan lähijunaan, me täällä Espanjassa lähdemme tapaamaan ystäviä vilkkaille kaduille tapasten merkeissä. Me kippistämme Espanjan huonolle sijoitukselle tässä listassa ja nauramme yhdessä pitkälle yli puolen yön!

Kuuntele koko jakso Spotifyssa: 13. Saanen olla eri mieltä – Suomiko maailman onnellisin maa?

Lue raportti itse: World Happinessa Report 2025 (pdf)

Seuraa ja kommentoi Instagramissa: Arkea ja aurinkoa -podcast 

Vinkkaa jaksosta myös kaverille!